Aho, Juha

´"Juhasta" (1911) tulee ensimmäisenä mieleen Aki Kaurismäen elokuva (1999) & Sakari Kuosmanen Juhana mykässä elokuvassa heilutellen kirvestä. "Juha" on dilmattu kaikkiaan neljästi.

     *     *     *     *     *

- 1 - 17 kappaletta & n 160 sivua

     *     *     *     *     *

1 - Juha miettii vaimoaan Marjaa joka lähtenyt Shemeikan matkaan (TULLUT TAKAISIN..)

2 - Shemeikan saapuminen Juhan taloon laukkuryssänä

3 - Shemeika herää Marjan aitassa vieraana, viettelee nuoren naisen ja saa matkaansa

4 - Juha alkaa etsiskellä vaimoaan, käy pappilassa keskustelemassa

5 - Marja saapuu Shemeikan kanssa kalastajamajaan

6 - Ovat jonkin aikaa majassa, sitten Shemeikka lähtee

7- Toisaalla Juha suree vaimoaan, harkitsee lähtemistä Shemeikan taloon

8 - Marja on edelleen kalamajassa, jonne tulevat Shemeikan tytöt häntä tapaamaan

9 - Shemeikka saapuu myös kalamajaan hakemaan häntä kotiinsa, Marja tullut raskaaksi

10 - Juha elää epätietoisuudessa, rovasti vakuuttaa ettei ole vapaaehtoisesti lähtenyt

11 - Marja on tyytymätön Shemeikan kodissa yhtenä monista naisista

12 - Shemeikka saapuu vihdoin pitkältä reissultaan, ei kiinnitä Marjaan huomiota, Juhakin käy pihapiirissä mutta ei näe Marjaa

13 - Marja saapuu kotiinsa Juhan luo, Juhan äiti lähtee talosta (KIRJAN ALKU)

14 - Marja totuttelee kotona olemiseen

15 - Marja kertoo vihdoin lapsestaan joka jäänyt Shemeikan taloon, Juha on valmis hakemaan lapsen taloon

16 - Saapuvat kalamajaan jossa lapsi on Anjan & Shemeikan kanssa, Juha käy Shemeikan kimppuun & ottavat lapsen mukaansa & Marja paljastaa että lähti vapaaehtoisesti mikä järkyttää Juhaa

17 - Marja pyytää Juhalta anteeksi, Juha ei kuuntele vaan ottaa veneen sekä Marjan & lapsen veneeseen & yhden kosken kohdalla Juha päästää itsensä putoukseen jossa menehtyy

     *     *     *     *     *

Suomen kirjallisuushistoria II (1999)

s. 11-15

- Aho "Rautatie" (1884) ja Canth "Työmiehen vaimo" (1884) ensimmäiset realistit
-- Canthin Kanttila & Järnefeltin kirjallinen salonki

- Aho "Papin rouva" (1893) ja Canthin "Salakari" (1887) - esiin realismin lähtökohdat selkeästi
-- Ibsenin "Nukkekoti" (1879) taustalla, perhe-elämän kuvaus
-- sekoittuu: tolstoilaisuus, symbolismi (Ahon "Yksin" (1890), "Helsinkiin" (1891), "Papin tytär" (1885))

s. 18-19

- Ahon manifesti esim. 'Realistisesta kirjallisuudesta sananen'
-- elämän varjopuolet esiin, ei pakoa tuonpuoleiseen tai haaveeseen
-- ei luottamusta kansanvalistukseen
-- naturalismin torjunta kuten esim. Leino

s. 22-23, 27

- moraalikeskustelu, Canthin "Salakari" (1887)
-- välirikko Ahon ja Canthin välille, absoluuttinen vs relatiivinen sikupuolimoraali
-- liikkeelle Gusta af Gejerstamin luennoista 1887, mm. Strindberg

- Ahon karelianismin alki 1890 - luvulla, Karjalaan

- Canthin "Kovan onnen lapsia" - näytelmän kritiikki
-- käänne Canthin tuotannossa

s. 37

- Ahon lastujen synty
-- "Katajainen kansani I-II" (1899-1900)
-- vrt. Pietari Päivärinta "Elämän havainnoita" -sarjat (1880-1889)
- "Panu" (1897)
-- lajityypin määritys muuttunut vuosien saatossa, aluksi historiallinen
-- kriittisyys modernia kohtaan

s. 41
- etualalle sisäiset tapahtumat, modernismin alkua, silti realismi esim. suljettu loppu
- "Papin rouva" (1893) ja "Papin tytär" (1885)
- selvemmin "Yksin" (1890). "Helsinkiin" (1889)

s. 48

- realismin oppimien mukaan: naisten kasvatus kohteena "Papin tytär" (1885)

s. 51-52

- ylioppilaat ironian ja satiirin kohteeksi: "Helsinkiin" (1889)
- degeneraatio, uittaa lakkinsa viinissä ja portterissa
- nousukkuus, talonpoikaiset ylioppilaat

s. 55-56

- aviorikos, viettely, esteettinen aspekti "Papin rouva" [vrt "Laulu tulipunaisesta..."]

s. 66-67

- "Rautatie" (1884) - esimodernien hahmojen kosketus moderniin
-- Korventaustan kirkontorppa, Matti & Liisa - kuvittelu mikä rautahepo oikein on?
-- kyse vain uteliaisuudesta uutta kohtaan
- "Maailman murjoma" (1894)
-- rautatie kulkee Kontiokorven torpan poikki
-- isäntä tiesi jo ennen sopimusta rautatiestä, isännän mielivalta
- "Hellmannin herra" (1886)
-- epäyhteiskunnallinen kuvaus tyypillistä Aholle (vs torpparit, mäkitupalaiset)
-- isäntä järjestää torpparille häädön, mutta kuvaus keskittyy Anttiin
- kuten ruotsinsuomalainen torpparikuvaus: Tavastsjerna ("Hårda tider", Ahrenberg "Stockjunkaren", Allardt "Byberättelser", Behm "I skumrasket")
-- kurjuuden, nousukkuuden kuvaus

s. 84-85

- Elisabeth Järnefeltin ylioppilassalonki
-- realistien kasvattaminen, tolstoilaisuus ym.
--> nuorsuomalaisuus: Aho, Cajander etc
- Canthin Kanttila, 1887-89
-- Ahon veljekset, Kauppis-Heikki
- Päivälehden piiri
-- Ahot, Järnefeltit, Leinot, Erkot

s. 105

- Aho ottaa julkisuudessa kantaa Laukon torpparihäätöihin, puolustaen niitä laillisuuden nimissä
-- selitti monin tavoin sympatisoivansa köyhiä torpparaita, mutta ...

s. 114-5

- Suomen kansan muinainen suuruus 'Nuoruuden unelma' ("Katajainen kansani I", 1899)
-- vertasi Antiikin Kreikkaan, Kalevalaa Homerokseen
- samalla linjalla "Panu" (1897)
- "Kevät ja takatalvi" (1906)
--> kansan ihailu;

s. 118

--> kansallista propagandaa; Suomen kansassa kaikki hyvää
--> maine kansallirkirjailijana syntyy "Katajaisesta kansasta"
- tilaus Ahon ym, historiallisille romaaneille
-- myös mm. Lauri Soini "Kalervo" (1916), Santeri Ivalo "Juho Vesainen" (1894), Jalmari Finne

s. 124

- Leino kritikoi esim. Ahoa & sivistyneistöä romaaneissaan, "Tuomas Vitikka" (1906)

s. 127, 131, 138

- Aho & nuorsuomalainen sivistyneistö joutui lopulta arvioimaan kantaansa idealisoituun kansaan
-- arvaamattomuus, uhkaavuus, pelottavuus
- myötätunto edelleen torppareiden, huono-osaisten puolella, mutta...
-- oli autettava, kansan kohteena (huom! tyoväestö ei ollut vielä järjestäytynyt)
--> lopulta sosialismin myötä työväenliikettä vastaan; ensimmäisten joukossa Aho
--> dekadenssia myös sivistyneistössä "Papin rouva"

s. 177

- Ahon ratkaisuja?! "Rauhan erakko" (1916) -- leimattiin haihatteluksi

s. 181

- Ahon kapitalismin puolustus, elämänkerta vuorineuvoksesta "Antti Ahlström" (1910)
-- ero: Leino "Pankkiherroja" (1914), Talvio "Louhilinna" (1906), Lehtonen "Kerran kesällä"
-- Jotuni "Kultainen vasikka" (1918), "Miehen kylkiluu" (1914); Lassila "Kuolleista herännyt" (1916 )

s. 187-188

- "Juha" (1911)
-- Ahon tuotannon uusi käänne', tyyllinen ja rakenteellinnen uudistuminen
-- henkilökuvaus; näkökulmatekniikka
--> paluu realismiin?

 s. 211

- Valvoja 1900-luvun alussa mm. Ahoa ja Jotunia vastaan, psykologinen kuvaaminen

s. 223, 225-6

- sisällissodan käsittely, ensimmäisten joukossa
-- Aho oli Helsingissä, "Hajamietteitä kapinaviikoilta" (1918-19)
- 1) aluksi piti vapaustaisteluna (venäläisistä)
- 2) sitten sisällissota; ei kyse köyhälistön kurjuudesta, psykologisointi, raivo
-- kiihotus, valhe, vääristely - bolshevismi
--> selitti: kansan sivistyksellisen perustan heikkous
--> kirjailijoiden keskeinen rooli 'sisäisessä lähetystyössä', sovinnollisuus